SE Soma­tic Expe­riencing® ‑mene­tel­mä

SE on kehol­li­nen lähes­ty­mis­ta­pa trau­man ja mui­den stres­si­häi­riöi­den hoi­toon. Mene­tel­män on kehit­tä­nyt Peter A. Levi­ne, PhD, ja se perus­tuu hänen moniam­ma­til­li­seen tut­ki­muk­seen­sa stres­si­fy­sio­lo­gias­ta, eto­lo­gias­ta, bio­lo­gias­ta, neu­ro­tie­teis­tä, psy­ko­lo­gias­ta ja alku­pe­räis­kan­so­jen paran­nus­me­ne­tel­mis­tä sekä yli 50 vuo­den onnis­tu­nee­seen klii­ni­seen sovel­ta­mi­seen. SE™-menetelmä vapaut­taa trau­maat­tis­ta shok­kia ja palaut­taa yhtey­den, mikä on kes­keis­tä PTSD:n sekä emo­tio­naa­lis­ten ja var­hais­ten kehi­tyk­sel­lis­ten kiin­ty­mys­suh­det­rau­mo­jen käsit­te­le­mi­ses­sä. Mene­tel­mä tar­jo­aa vii­te­ke­hyk­sen, jon­ka avul­la voi­daan arvioi­da, mis­sä koh­taa ihmi­nen on “jumis­sa” taistele‑, pake­ne- tai jäh­me­ty-reak­tiois­sa, ja antaa klii­ni­siä työ­ka­lu­ja näi­den luk­kiu­tu­nei­den fysio­lo­gis­ten tilo­jen pur­ka­mi­seen.

Soma­tic Expe­riencing®  -kou­lu­tus­oh­jel­mat on suun­ni­tel­tu sopi­vik­si psy­ko­lo­geil­le, psy­ko­te­ra­peu­teil­le, psy­koa­na­lyy­ti­koil­le, psy­kiat­reil­le, sosi­aa­li­työn­te­ki­jöil­le, neu­vo­nan­ta­jil­le, päih­de­hoi­don asian­tun­ti­joil­le, keho­te­ra­peu­teil­le, osteo­paa­teil­le, toi­min­ta­te­ra­peu­teil­le, fysio­te­ra­peu­teil­le, lää­kä­reil­le, sai­raan­hoi­ta­jil­le, aku­punk­tio­hoi­ta­jil­le, ham­mas­lää­kä­reil­le, joo­gao­pet­ta­jil­le, medi­taa­tio-ohjaa­jil­le, tai­de­te­ra­peu­teil­le, hevos­te­ra­peu­teil­le, elä­män­tai­don val­men­ta­jil­le, ensi­hoi­ta­jil­le, van­gin­var­ti­joil­le, opet­ta­jil­le, papis­tol­le, hen­ki­sil­le ohjaa­jil­le sekä lap­sia ja eri­tyis­tar­pei­sia hen­ki­löi­tä tuke­vil­le ammat­ti­lai­sil­le.

Trau­ma voi alkaa akuu­tis­ta stres­sis­tä, joka joh­tuu koe­tus­ta hen­gen­vaa­ras­ta, tai kumu­la­tii­vi­sen stres­sin lop­pu­tu­lok­se­na. Molem­mat stres­si­tyy­pit voi­vat vaka­vas­ti hei­ken­tää hen­ki­lön kykyä toi­mia jous­ta­vas­ti ja hel­pos­ti sekä elää nyky­het­kes­sä. Trau­ma voi syn­tyä monen­lai­sis­ta stres­si­te­ki­jöis­tä, kuten onnet­to­muuk­sis­ta, inva­sii­vi­sis­ta lää­ke­tie­teel­li­sis­tä toi­men­pi­teis­tä, sek­su­aa­li­ses­ta tai fyy­si­ses­tä väki­val­las­ta, emo­tio­naa­li­ses­ta kal­toin­koh­te­lus­ta, lai­min­lyön­nis­tä, sodas­ta, rotusyr­jin­näs­tä, sor­ros­ta, luon­non­ka­ta­stro­feis­ta, mene­tyk­ses­tä, syn­ny­tyk­seen liit­ty­väs­tä trau­mas­ta tai jat­ku­van pelon, konflik­tien ja kroo­ni­sen häpäi­syn aiheut­ta­mas­ta kulut­ta­vas­ta stres­sis­tä.

Tut­ki­musar­tik­ke­li PTSD-hoi­to­me­ne­tel­mis­tä

Vaik­ka usei­den psy­ko­lo­gis­ten ja far­ma­ko­lo­gis­ten hoi­to­jen on osoi­tet­tu ole­van tehok­kai­ta postt­rau­maat­ti­sen stres­si­häi­riön (PTSD) hoi­dos­sa (Hos­kins et al., Cita­tio­nin review; Lewis, Roberts, Andrew, Star­ling, & Bis­son, Citation2020), hoi­to­re­sis­tens­si on yleis­tä (Blanc­hard et al., Citation2003), ja jot­kut PTSD-poti­laat voi­vat kokea inter­ven­tiot vai­keik­si sie­tää (Lewis, Roberts, Gib­son, & Bis­son, Citation2020). Onkin vah­va tar­ve kehit­tää tehok­kaam­pia ja parem­min sie­det­ty­jä PTSD-hoi­to­ja, mukaan lukien vaih­toeh­toi­sia lähes­ty­mis­ta­po­ja, jot­ka tar­joa­vat enem­män valin­nan­va­raa ja vas­taa­vat nii­den hen­ki­löi­den miel­ty­myk­siä, jot­ka eivät halua käyt­tää lää­ki­tys­tä tai osal­lis­tua psy­ko­te­ra­pi­aan. Alus­ta­vat koke­muk­set ja käsit­teel­li­set rapor­tit näi­den vaih­toeh­tois­ten mene­tel­mien menes­tyk­ses­tä ovat herät­tä­neet kas­va­vaa kiin­nos­tus­ta, ja nii­den tuek­si on kehi­tet­ty yhä vah­vem­paa tut­ki­mus­näyt­töä. Inter­na­tio­nal Socie­ty of Trau­ma­tic Stress Stu­dies (ISTSS) ‑jär­jes­tön vuon­na 2018 jul­kai­se­mien ennal­taeh­käi­syn ja hoi­don suun­ta­vii­vo­jen suo­si­tuk­sia (ISTSS [Onli­ne] artik­ke­li­kat­saus kos­kee PTSD:n ei-far­ma­ko­lo­gi­sia ja ei-psy­ko­lo­gi­sia inter­ven­tioi­ta sekä nii­den vai­ku­tuk­sia käy­tän­töi­hin ja tule­vaan tut­ki­muk­seen.

Tär­keä näkö­koh­ta oli, kuin­ka käsi­tel­lä inter­ven­tioi­ta, jot­ka eivät ole far­ma­ko­lo­gi­sia tai psy­ko­lo­gi­sia hoi­to­ja. Täl­lai­sia inter­ven­tioi­ta ovat esi­mer­kik­si täy­den­tä­vik­si tai vaih­toeh­toi­sik­si tera­pioik­si luo­ki­tel­lut mene­tel­mät, kuten joo­ga ja medi­taa­tio, mut­ta myös fyy­si­set hoi­to­muo­dot, kuten neu­ro­feed­back.

ISTSS:n hoi­to­suun­ta­vii­vo­jen komi­tea sisäl­lyt­ti tar­kas­te­lu­ky­sy­myk­siä, jois­sa poh­dit­tiin seu­raa­vaa: Aikui­sil­la, joil­la on PTSD sekä lap­sil­la ja nuo­ril­la, joil­la on klii­ni­ses­ti mer­kit­tä­viä postt­rau­maat­ti­sen stres­sin oirei­ta, joh­ta­vat­ko ei-psy­ko­lo­gi­set ja ei-far­ma­ko­lo­gi­set hoidot/interventiot ver­rat­tu­na mui­hin hoi­toi­hin, tavan­omai­seen hoi­toon, odo­tus­lis­taan tai hoi­don puut­tee­seen oirei­den vähen­ty­mi­seen, toiminnan/parantuneen elä­män­laa­dun kohe­ne­mi­seen, häi­riön esiin­ty­vyy­den vähe­ne­mi­seen tai hait­ta­vai­ku­tuk­siin?

Artik­ke­lis­sa esi­te­tään sys­te­maat­ti­sen kat­sauk­sen ja meta-ana­lyy­sin tulok­set liit­tyen tähän tar­kas­te­lu­ky­sy­myk­seen lyhye­nä vies­tin­tä­nä. ISTSS:n suun­ta­vii­vo­jen meta-ana­lyy­sei­hin sisäl­ty­neis­tä 327 satun­nais­te­tus­ta kont­rol­loi­dus­ta tut­ki­muk­ses­ta (RCT) 30 (9,2 %) kos­ki ei-psy­ko­lo­gi­sia ja ei-far­ma­ko­lo­gi­sia inter­ven­tioi­ta (28 aikui­sil­la ja kak­si lap­sil­la ja nuo­ril­la).

Selon­te­ko

Tut­ki­mus­ten ver­tai­lu
Satun­nais­tet­tu­jen kont­rol­loi­tu­jen tut­ki­mus­ten (RCT) lisäk­si, jot­ka ver­ta­si­vat aktii­vi­sia inter­ven­tioi­ta tavan­omai­seen hoi­toon (TAU) tai odo­tus­lis­taan (WL), useat tut­ki­muk­set ver­ta­si­vat inter­ven­tioi­ta kes­ke­nään. Näis­sä ver­tai­luis­sa ei löy­ty­nyt ero­ja seu­raa­vien inter­ven­tioi­den välil­lä:

• Aku­punk­tio vs. trau­ma­kes­kei­nen kog­ni­tii­vi­nen käyt­täy­ty­mis­te­ra­pia (CBT) [k = 1; N = 48; SMD −0,35, CI −0,92 – 0,22].
• Hyp­no­te­ra­pia vs. trau­ma­kes­kei­nen CBT [k = 1; N = 56; SMD 0,34, CI −0,19 – 0,86].
• Säh­kö­aku­punk­tio vs. parok­se­tii­ni [k = 1; N = 127; SMD −0,21, CI −0,56 – 0,14].
• Mind­ful­ness-poh­jai­nen stres­sin­hal­lin­ta vs. nyky­het­ki­kes­kei­nen tera­pia [k = 3; N = 324; SMD −0,07, CI −0,29 – 0,15].

Jois­sa­kin ver­tai­luis­sa toi­nen aktii­vi­nen hoi­to oli kui­ten­kin tois­ta parem­pi:

• Mant­ran tois­ta­mi­nen oli tehok­kaam­paa kuin nyky­het­ki­kes­kei­nen tera­pia [k = 1; N = 173; SMD −0,37, CI −0,68 – −0,07].
• Mind­ful­ness-poh­jai­nen stres­sin­hal­lin­ta oli tehok­kaam­paa kuin psy­koe­du­kaa­tio [k = 1; N = 27; SMD −1,23, CI −2,07 – −0,40].

Näy­tön laa­tu

Kuten tau­lu­kos­sa 2 esi­te­tään, näy­tön laa­tu arvioi­tiin erit­täin mata­lak­si kaik­kien inter­ven­tioi­den osal­ta, lukuun otta­mat­ta joo­gaa, jon­ka koh­dal­la laa­tu arvioi­tiin mata­lak­si. Tämä joh­taa mer­kit­tä­vään epä­var­muu­teen luo­tu­jen arvioi­den suh­teen. Näy­tön laa­tu oli alhai­sem­pi kuin far­ma­ko­lo­gis­ten ja psy­ko­lo­gis­ten hoi­to­jen koh­dal­la (Hos­kins et al., Cita­tio­nin review; Lewis et al., Citation2020).
On kui­ten­kin huo­mio­nar­vois­ta, että joi­den­kin yksit­täis­ten tut­ki­mus­ten laa­tu oli kor­kea, kuten tau­lu­kos­sa 1 esi­te­tyt alhai­set har­han ris­kin arviot osoit­ta­vat.

Suo­si­tuk­set

Näy­tön perus­teel­la ISTSS:n suun­ta­vii­vois­sa suo­si­tel­tiin kuut­ta ei-far­ma­ko­lo­gis­ta ja ei-psy­ko­lo­gis­ta inter­ven­tio­ta lupaa­vi­na hoi­to­muo­toi­na PTSD:n hoi­dos­sa aikui­sil­la. Lap­sil­le ei ollut riit­tä­väs­ti näyt­töä suo­si­tel­la mitään ei-far­ma­ko­lo­gis­ta tai ei-psy­ko­lo­gis­ta inter­ven­tio­ta.

Tii­vis­tet­ty selon­te­ko

ISTSS:n vuo­den 2018 suun­ta­vii­vois­sa kuu­den ei-far­ma­ko­lo­gi­sen ja ei-psy­ko­lo­gi­sen PTSD-hoi­don suo­sit­te­lu mer­kit­see mer­kit­tä­vää edis­ty­sas­kel­ta käy­tet­tä­vis­sä ole­van näy­tön suh­teen. Vaik­ka lisää tut­ki­mus­ta tar­vi­taan ennen kuin näi­tä inter­ven­tioi­ta voi­daan suo­si­tel­la rutii­nin­omai­ses­ti, ne tar­joa­vat vaih­toeh­to­ja hen­ki­löil­le, jot­ka eivät ole hyö­ty­neet parem­man näy­tön omaa­vis­ta hoi­dois­ta, eivät ole voi­neet sie­tää nii­tä tai halua­vat vaih­toeh­toi­sen lähes­ty­mis­ta­van. Monet näis­tä suo­si­tel­luis­ta mene­tel­mis­tä, kuten aku­punk­tio ja joo­ga, ovat jo laa­jas­sa käy­tös­sä mui­den sai­rauk­sien hoi­dos­sa.

Joo­gaa ja aku­punk­tio­ta suo­si­tel­laan, vaik­ka medi­taa­tiol­la on vah­va näyt­tö mui­den ter­vey­son­gel­mien hoi­dos­sa. Tämä joh­tuu toden­nä­köi­ses­ti RCT-tut­ki­mus­ten vähäi­syy­des­tä. Kehol­li­set inter­ven­tiot, kuten soma­tic expe­riencing, ovat saa­neet tukea PTSD-poti­lai­den ja hoi­ta­jien paris­sa, ja neu­ro­feed­back sekä trans­kra­ni­aa­li­nen mag­neet­tis­ti­mu­laa­tio (TMS) ovat osoit­ta­neet lupaa­via tulok­sia uusil­la mene­tel­mil­lä, kuten MRI-avus­tei­sel­la neu­ro­feed­bac­kil­lä.

Rajoi­tuk­set

Vaik­ka ISTSS:n suun­ta­vii­vo­jen sys­te­maat­ti­nen kat­saus ja meta-ana­lyy­si nou­dat­ti­vat kor­kei­ta stan­dar­de­ja, muka­na ollei­den tut­ki­mus­ten suun­nit­te­lus­sa on mer­kit­tä­viä rajoi­tuk­sia, kuten kor­kea har­han ris­ki ja hete­ro­gee­ni­set inter­ven­tioi­den toteu­tus­ta­vat. Ver­tai­lut tavan­omai­seen hoi­toon (TAU) ja odo­tus­lis­taan (WL) eivät aina tar­joa vah­vaa näyt­töä inter­ven­tioi­den tehok­kuu­des­ta suh­tees­sa mui­hin mene­tel­miin. Lisäk­si place­bo-kont­rol­loi­tu­jen, kak­sois­sok­kou­tet­tu­jen RCT-tut­ki­mus­ten toteut­ta­mi­nen ei-far­ma­ko­lo­gi­sil­le hoi­doil­le on haas­ta­vaa.

Klii­ni­set näkö­kul­mat

Saa­ta­vil­la ole­van näy­tön perus­teel­la ei ole vie­lä perus­tel­tua tar­jo­ta näi­tä inter­ven­tioi­ta rutii­nin­omai­ses­ti. Ne voi­vat kui­ten­kin toi­mia vaih­toeh­toi­na hen­ki­löil­le, jot­ka eivät hyö­dy, sie­dä tai halua perin­tei­siä näyt­töön perus­tu­via hoi­to­ja. Joo­ga esi­mer­kik­si on hel­pos­ti saa­ta­vil­la ja liit­tyy vähäi­siin hait­ta­vai­ku­tuk­siin. Myös inva­sii­vi­sem­mat mene­tel­mät, kuten TMS, on koet­tu hyvin sie­de­tyik­si tähän men­nes­sä rapor­toi­tuis­sa tut­ki­muk­sis­sa.

TMS-mene­tel­mäs­tä Ris­to Ilmo­nie­mi ja hänen kol­le­gan­sa työs­ken­te­le­vät Aal­lon, ita­lia­lai­sen Chie­ti-Pesca­ran yli­opis­ton ja sak­sa­lai­sen Tübin­ge­nin yli­opis­ton yhtei­ses­sä Con­nect­ToBrain-pro­jek­tis­sa. He ovat maa­il­man joh­ta­via trans­kra­ni­aa­li­sen mag­neet­tis­ti­mu­laa­tion eli TMS:n tut­ki­joi­ta ja kehit­tä­jiä. TMS-mene­tel­mäs­sä ase­te­taan kal­lon pin­nal­le mag­neet­ti­ke­lo­ja, jot­ka tuot­ta­vat ei-inva­sii­vi­sia puls­se­ja. Näin aivo­ku­dok­seen tuo­te­taan säh­kö­kent­tiä, joil­la voi­daan joko vah­vis­taa tai vai­men­taa aivo­jen toi­min­taa. Lää­kä­rit hoi­ta­vat mag­neet­tis­ti­mu­laa­tiol­la esi­mer­kik­si kipua ja vaka­vaa masen­nus­ta.

Non-phar­maco­lo­gical and non-psyc­ho­lo­gical approac­hes to the treat­ment of PTSD: results of a sys­te­ma­tic review and meta-ana­ly­ses

EURO­PEAN JOUR­NAL OF PSYC­HOT­RAU­MA­TO­LO­GY
Jonat­han I. Bis­son , Marie­ke van Gel­de­ren , Neil P. Roberts & Cat­rin Lewis 2020

Uuden suku­pol­ven mag­neet­tis­ti­mu­laa­tio voi mul­lis­taa aivo­sai­rauk­sien hoi­don | Aal­to-yli­opis­to