Neu­ro­gra­fii­kan käyt­tö stres­sin­hal­lin­nas­sa ja emo­tio­naa­li­ses­sa hyvin­voin­nis­sa

Täs­sä tut­ki­muk­ses­sa ana­ly­soi­tiin neu­ro­gra­fii­kan käyt­töä osa­na krii­si­kon­sul­toin­tia Indo­ne­sias­sa, Uni­ver­si­tas Ive­tin kol­men opis­ke­li­jan (IDS, SH ja VSSM) emo­tio­naa­li­sen hyvin­voin­nin paran­ta­mi­sek­si kah­dek­san vii­kon inter­ven­tion aika­na. Tulok­set esi­tet­tiin yksi­löl­lis­ten käyt­täy­ty­mis- ja tun­ne­ti­lo­jen muu­tos­ten kaut­ta, ja nii­den vai­ku­tuk­sia arvioi­tiin neu­ro­gra­fian tuot­ta­mien kuvien ana­lyy­sin avul­la.

Kes­kei­set havain­not

1. Elä­män­laa­dun paran­tu­mi­nen

• Perus­vai­heen (base­li­ne) aika­na opis­ke­li­joi­den elä­män­laa­tu oli alhai­sel­la tasol­la nega­tii­vis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­lien vuok­si.
• Inter­ven­tion aika­na neu­ro­gra­fian käyt­tö aut­toi osal­lis­tu­jia vähen­tä­mään nega­tii­vi­sia käyt­täy­ty­mis­mal­le­ja, kuten kiel­teis­tä ajat­te­lua, konflik­tialt­tiut­ta ja vas­tuun vält­te­le­mis­tä. Tämä joh­ti mer­kit­tä­viin paran­nuk­siin emo­tio­naa­li­ses­sa vakau­des­sa ja kyvys­sä käsi­tel­lä stres­siä.

2. Koke­muk­sel­li­suus ja tun­tei­den käsit­te­ly

• Neu­ro­gra­fia toi­mii työ­ka­lu­na, joka aut­taa osal­lis­tu­jia ilmai­se­maan ja pro­ses­soi­maan tun­tei­taan visu­aa­li­sen luo­mi­sen kaut­ta.
• Pro­ses­sin aika­na käy­te­tyt värit ja muo­to­jen mää­rä hei­jas­ti­vat osal­lis­tu­jien mie­lia­lan ja tun­tei­den muu­tok­sia, mikä teki tun­tei­den käsit­te­lys­tä kon­kreet­ti­sem­paa ja hel­pom­min lähes­tyt­tä­vää.

3. Koke­muk­sel­li­suus ja tun­tei­den käsit­te­ly

• Jokai­sen osal­lis­tu­jan reak­tiot neu­ro­gra­fi­aan oli­vat eri­lai­sia. Osa koki mer­kit­tä­vää mie­len­rau­han lisään­ty­mis­tä, kun taas toi­set kävi­vät läpi vaih­te­le­vam­pia tun­ne­ti­lo­ja, ennen kuin hei­dän emo­tio­naa­li­nen tasa­pai­non­sa para­ni. Tämä osoit­taa, että neu­ro­gra­fian vai­ku­tuk­set voi­vat olla hyvin yksi­löl­li­siä.
• Opis­ke­li­ja oppi hyö­dyn­tä­mään aikan­sa parem­min ja suun­taa­maan huo­mion­sa rat­kai­su­kes­kei­seen ajat­te­luun.

Joh­to­pää­tök­set:

Neu­ro­gra­fia osoit­tau­tui tehok­kaak­si väli­neek­si emo­tio­naa­lis­ten pai­nei­den vähen­tä­mi­ses­sä ja posi­tii­vis­ten käyt­täy­ty­mis­mal­lien edis­tä­mi­ses­sä. Tek­nii­kan avul­la opis­ke­li­jat pys­tyi­vät hal­lit­se­maan tun­tei­taan parem­min ja löy­tä­mään raken­ta­via rat­kai­su­ja ongel­miin­sa. Värien ja visu­aa­lis­ten ele­ment­tien käyt­tö tar­jo­si yksi­löl­li­sen lähes­ty­mis­ta­van tun­ne­ti­lo­jen tul­kin­taan ja itse­tut­kis­ke­luun. Tut­ki­mus koros­taa neu­ro­gra­fian poten­ti­aa­lia osa­na psy­ko­so­si­aa­lis­ta inter­ven­tio­ta stres­sin ja emo­tio­naa­lis­ten haas­tei­den käsit­te­lys­sä.

Tut­ki­mus neu­ro­gra­fian käy­tös­tä osa­na krii­si­kon­sul­toin­tia tuo esiin tämän luo­van ja tera­peut­ti­sen mene­tel­män hyö­dyl­li­syy­den opis­ke­li­joi­den emo­tio­naa­li­sen hyvin­voin­nin ja elä­män­laa­dun paran­ta­mi­ses­sa. Artik­ke­lin tulok­set poh­jau­tu­vat kah­dek­san vii­kon inter­ven­tioon Uni­ver­si­tas Ive­tin opis­ke­li­joi­den kans­sa.

Alku­pe­räi­nen artik­ke­li >